Yksi Turun näyttävimmistä luonnonkiviportaaleista löytyy Aurakatu 16:sta. Taidokkaasti muotoillut kaaret luovat ylvään sisäänkäynnin entisen suomalaisen tyttökoulun sisätiloihin. Tarkastelemalla portaalia lähemmin huomaa, että siihen on veistetty entisen Turun ja Porin läänin kaupunkien vaakunoita.

Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Johan Jakob Ahrenberg ja se valmistui 1906. Tyttökoulu muutti pois rakennuksesta 1926 jannykyään rakennus on nuorten taide- ja toimintatalo Vimman käytössä. Mielenkiintoinen, joskin ohikulkijalle huomaamaton yksityiskohta löytyy rakennuksen katosta, joka on poikkeuksellisesti valmistettu liuskekivestä (ks. gneissin selitys Aurelian ristin kohdalla).

Vuolukivi on suurimmaksi osaksi metamorfoitunutta talkkia. Vuolukivi sisältää talkin lisäksi myös muita mineraaleja, muun muassa dolomiittia, magnesiittia ja kloriittia. Mineraalikoostumuksen mukaan väri voi vaihdella harmaasta vihertävään. Siinä olevan talkin ansiosta kivi on melko pehmeää, joten se soveltuu hyvin taideteosten ja veistosten tarkkaan työstön. Talkin ansiosta kivi myös tuntuu liukkaalta sormia vasten. Liukkaudesta johtuu myös vuolukiven englanninkielinen nimi ’soap stone’.

Vuolukiveä käytetään yleisesti rakennusten julkisivuissa sekä hyvän lämmönvarauskykynsä ansiosta tulisijoissa. Etenkin 1800–1900-lukujen taitteessa vuolukiven hyödyntäminen rakentamisessa oli runsasta, jolloin se oli graniitin ohella jugendarkkitehtien suosiossa. Maailmalla vuolukiveä on käytetty runsaasti. Esimerkiksi Rio de Janeiron Kristus-patsas on päällystetty sillä.