Kivestä tehdyt julkisivut symboloivat turvallisuutta ja vakautta. Ehkä kiveä on siksi käytetty pankkien ja vakuutusyhtiöiden rakennusmateriaalina? Suomen pankki on malliesimerkki näistä periaatteista sillä rakennuksen koko julkisivu on massiivista punaista Hangon graniittia (ks. Postin talo). Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström ja se valmistui vuonna 1914. Suunnittelun esikuvana toimi myöhäisrenessanssia edustava firenzeläinen palatsi. Se ei ole kuitenkaan yhtä koristeellinen kuin viereisellä tontilla sijaitseva niin ikään uusrenessanssia edustava Säästöpankin talo.

Talon Linnankadun puoleisella seinällä on havaittavissa edelleen talvisodan pommituksen jälkiä. Suomen pankin talon edustalla menehtyi yllätysmaanantain 29. tammikuuta 1940 pommituksissa kolme ihmistä. Tästä turkulaisittain talvisodan surullisimmasta päivästä muistuttaa rakennuksen pääoven yllä olevan Suomen leijona vaakunan sydämen päältä pommituksissa lohjennut siru.

Talvisodan lisäksi jylhät kiviseinät ovat todistaneet muunlaisiakin tapahtumia: helmikuussa 2007 kiinteistö joutui spektaakkelimaisen ryöstön kohteeksi. Tikkain, dynamiitilla ja aseilla varustautuneet ryöstäjät yllättivät sisäpihalla rahakuljetusta purkaneet vartijat. Ryöstön yhteydessä vorojen mukaan tarttui rahasäkkejä noin 1,4 miljoonan euron arvosta.

Nykyisin kiinteistön omistaa Suomen Kansallisasunnot Oy ja talossa sijaitsee yrityksen tilojen lisäksi vuokra-asuntoja 2.–4. kerroksissa.