Turun vapaaehtoinen palokunta eli VPK perustettiin vuonna 1838 noin kymmenen vuotta Turun palon jälkeen ja se oli ensimmäinen vapaaehtoisista koostuva palokunta Suomessa. 1800-luvun loppupuolella heräsi palokuntalaisissa halu saada oma juhlatila. Rahaa talon rakentamiseen kerättiin järjestämällä naamiaisia ja arpajaisia, tontti Eskelinkatu viidestä saatiin lahjoituksena Turun kaupungilta.

Turun VPK talo, joka paremmin tunnetaan sen lempinimillä Brankku tai Prankkari valmistui 1892 ja sen suunnitteli arkkitehti Karl Viktor Reinius. Tyylillisesti rakennus edustaa uusrenessanssia, joka ilmenee esimerkiksi kadunpuoleisella sivulla, joka on koristeltu rappauskoristeilla sekä pilareilla. VPK-talo ja muut uusrenessanssirakennukset työllistivät yksityiskohtiensa ansiosta runsaasti käsityöläisiä.

Eerikinkadun puoleisessa kivijalassa löytyy myös ikkunarivistö, jonka takana rakennuksen kellarikerroksessa toimi alkuaikoina Turun ensimmäinen sisäkeilarata. Keilailun meteli kuitenkin häiritsi liiaksi yläkerran juhlatilaisuuksia, joten keilahallin tilalle rakennettiin vaatehalli vuonna 1914. VPK:n talossa mielenkiinto kiinnittyy ulkoseinien yksityiskohtien lisäksi graniittiseen kivijalkaan, jonka kivilaji on hyvin lähellä Postintalon kivijalassa nähtävää Hangon graniittia. VPK:n talon kivijalasta erottuu kuitenkin runsaasti tummanpunaisia granaatteja, jotka antavat kivelle sen omaleimaisen ulkonäön.