Yksi kierroksen uusimmista ja geologisesti katsoen näyttävimmistä kohteista on Aurakatu 18:ssa sijaitseva ruotsinkielisen seurakuntatalon päädyssä oleva kiviristi. Monumentaalinen kivipaasi, johon risti on kaiverrettu, sijaitsee rakennuksen kauppatorin suuntaan olevassa päädyssä ja sen on suunnitellut arkkitehti Ola Laiho.
Seurakuntatalon avajaisia vietettiin vuonna 2005 ja se sai nimikilpailussa nimekseen Aurelia. Rakennus sijaitsee entisen Turun suomalaisen tyttökoulun pihamaalla, ja sen vieressä onkin molemmin puolin 1900-luvun alkupuolella rakennetut jugendtalot. Uudisrakennuksen muotokielessä on huomioitu nämä viereiset rakennukset, kuitenkin siten, että se kuvastaa myös omaa aikaansa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta suunnittelussa on Aurelian takapihalle rakennettu kaaren mallinen katsomo, moderni amfiteatteri. Valitettavasti pihaan ei ole mahdollista päästä tutustumaan muuten kuin tapahtumien yhteydessä.
Aurelian ristissä on käytetty kaunista, Sulkavan seudulta louhittua moniväristä gneissiä. Gneissi syntyy tyypillisesti alueellisessa metamorfoosissa, kuten mantereiden törmäyksessä. Näin kävi myös nykyisen Sulkavan kohdalla, jossa paine ja lämpötila kohosivat Svekonfennisen vuorijonomuodostuksen. Metamorfoosissa tukaliin olosuhteisiin joutunut kivi alkaa muuttua. Esimerkiksi olevat savimineraalit muuttuvat kiilteiksi ja kasvavat vähitellen rakeiksi -- mikä onkin tyypillinen piirre gneissikiville. Huomionarvoista on myös, että korkean metamorfoosiasteen (erittäin suuri paine ja lämpötila) kivistä puhuttaessa kiven alkuperäisiä rakenteita ei tyypillisesti enää voida erottaa. Sen sijaan 'kerrokset' ovat useimmiten syntyneet korkean paineen myötä, jossa mineraalit ovat hakeutuneet (segretoituneet) olosuhteita vastaavaan tilaan, jolloin syntyy gneisseille tyypillinen vyöhykkeellisyys.