Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa huomio kiinnittyy kiven keskellä kohoavaan yli kolmemetriseen teräksestä valmistettuun Barcarola-veistokseen. Sen on toteuttanut kuvanveistäjä Ukri Merikanto. Kivikaarien ympäröimä teos syntyi takana kohoavan Kiinteistö Aleksandran suunnitelleen Pekka Pitkäsen pyynnöstä vuonna 1991.

Teräksen vastakohtana toimii veistoksen jalusta sekä yllä mainutut kivikaaret, joka on leikattu ja hiottu harmaanvalkoisesta dioriitista. Kauempaa tarkasteltuna kivi näyttää tasaiselta, mutta lähempi katselmus paljastaa kauniin ja tasalaatuisen tekstuurin, jossa tummat biotiitti- ja sarvivälkemineraalit luovat terävän kontrastin vaalealle plagioklaasille.  Myös taustalla kohoava Pitkäsen suunnittelema rakennus on verhoiltu samalla kivellä. Dioriittia ja sen lähisukulaisia kutsutaan usein virheellisesti harmaaksi graniitiksi. Graniitti sisältää geologisen määritelmän mukaan aina kvartsia sekä vähintään viidenneksen maasälpiä. Maasälpien kaksi variaatiota, vaalea plagioklaasi ja punainen kalimaasälpä ovat graniitissa karkeasti ottaen tasaväkisesti edustettuina. Dioriitin kohdalla näin ei ole sillä kalimaasälpä puuttuu (lähes) kokonaan. Tämän vuoksi kiveä ei myöskään voi kutsua harmaaksi graniitiksi. Dioriitti voi tyypillisesti olla yleissävyltään myös hyvin tumma. Tällöin vaaleaa plagioklaasia on lähes puolet, mutta suuri osa muista mineraaleista on tummansävyisiä (klinopyrokseeni, amfiboli, biotiitti, ilmeniitti jne.). Tummasta variaatiosta käytetään vetäviä kauppanimiä, kuten 'Blazing Black'.

Taideteoksessa käytetty kivi on noin 1800 miljoonan vuoden ikäinen. Tällöin viimeisin maamme kallioperää muokannut vuorijononmuodostusprosessi oli jo hiljentynyt ja nuoren, jäähtyvän kallioperän rakoihin pääsi tunkeutumaan sulaa kiveä.