Alkujaan Turun kauppakouluna tunnettu Aurakatu 11 sijaitseva Turun kauppaopisto perustettiin vuonna 1839. Kaikki opetus oli ruotsinkielellä vuoteen 1905 asti, jolloin ensimmäiset 19 oppilasta aloittivat suomalaisessa rinnakkaisosastossa. Kaksikielisyys lisäsi koulun oppilasmäärää ja koulun johtokunta tuli nopeasti siihen tulokseen, että tarvittiin uusi koulurakennus vanhan tilalle. Kauppaopiston uutta, kaksikielistä aikakautta haluttiin symboloimaan kivestä tehty ja pysyvyyttä edustava rakennus. Opistorakennuksen suunnittelijaksi palkattiin vt. kaupunginarkkitehti Eskil Hindersson.
Suunnittelu sekä toteutus etenivät nopeassa tahdissa ja uudet mahtipontiset Jugend-tyyliset koulutilat otettiin käyttöön syyskuussa 1908. Valmistunutta kivitaloa luonnehdittiin aikanaan ”kauniiksi, kyllin suureksi ja ajanmukaiseksi”. Ajanmukaisuutta kuvasti erityisesti se, että koulun aulatilat varustettiin seinäpenkeillä, pitkillä pöydillä sekä korihuonekaluryhmillä viihtyisien vapaahetkien takaamiseksi oppilaille.
Turun kauppaopisto toimi rakennuksessa vuoteen 1968 saakka, jolloin tilat alkoivat jälleen käydä ahtaiksi ja opisto muutti Kellonsoittajankadulle. Vuosien 1950-1958 rakennuksessa kauppaopiston lisäksi myös Turun kauppakorkeakoulu. Kauppaopiston muuton jälkeen Aurakadun kiinteistössä ovat toimineet Turun kieli-instituutti ja Turun suomenkielinen työväenopisto. Vuoden 2008 syksystä asti on talo ollut Puolalanmäen lukion päärakennuksena.
Kauppaopiston kivijalassa on käytetty kahta lähialueen kivilajia, Kakolan punaista graniittia sekä harmaata, todennäköisesti Uudestakaupungista peräisin olevaa trondhjemiittia. Kakolan graniittia on louhittu Port Arthurin kaupunginosasta Kakolan vankilan alueelta ja se on hyvä rakennuskivi, joskin patsaissa sen käyttöä rajoittaa karkearakeisuus ja vaihtelevaisuus. Kivi nimittäin sisältää granaatteja ja kordieriitti-nimistä mineraalia, joka näkyy tummina läiskinä. Kakolan graniitti on Turun alueelle hyvin tyypillistä ja se syntyi samoihin aikoihin harmaan trondhjemiitin kanssa eli noin 1900 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maamme kallioperää vavisuttivat vuorijonojenmuodostamisprosessit. Trodhjemiitin syntyä on käsitelty tarkemmin Barcarolan lisätietietolaatikossa.