Dioriitti on yleinen plagioklaasista tummista mineraaleista, sekä usein kvartsista koostuva kivilaji. Se on koostumukseltaan lähellä Maan yleisintä kivilajia eli niin kutsua ” mantereiden rakennusmateriaalia”, tonaliittia. Dioriitti on myös läheistä sukua esimerkiksi kauppaopiston talossa käytetyn trondhjemiitin sekä pääkirjastossa käytetyn granodioriitin kanssa. Ne kaikki ovat kiteytyneet maan sisässä sulasta kivestä. Kivilajien erot syntyvät kiteytymisvaiheessa: tonaliitin muodostuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa, alhaista painetta ja runsaasti vettä, kun taas trondhjemiitti muodostuu alhaisessa lämpötilassa, korkeassa paineessa sekä niukkavetisissä olosuhteissa. Myös sulan koostumuksella on merkitystä sillä puuttuhan dioriitista kalimaasälpä, joka puolestaan on graniitille tyypillinen mineraali.

Trondhjemiitti, granodioriitti ja tonaliitti muistuttavat toisiaan. Ne eroavat lähinnä mineraalisuhteiden perusteella. Trondhjemiitti koostuu läpikuultavasta kvartsista, valkoisesta plagioklaasista sekä tummista kiilteistä (muskoviitti, biotiitti). Silmämääräisesti se näyttää ”valkaistulta" tonaliitilta. Kuuluisa geologi Victor Moritz Goldschmidt nimesi kivilajin trondhjemiitiksi vuonna 1916 Trondheimin sen hetkisen nimen (Trondhjem) mukaan, koska hän löysi kiveä Trondheimin eteläpuolelta.