Kohdevalikko


Tietolaatikot


Maamme vuolukiviesiintymät saivat alkunsa lähes kolme miljardia vuotta sitten, Suomen sijaitessa päiväntasaajan läheisyydessä. Silloin alueella oli runsaasti aktiivista tulivuoritoimintaa. Maankuoresta purkautui ultramafisia eli paksuja ja tummia laavoja, jotka sisälsivät oliviini- ja serpentiini-nimisiä mineraaleja. 

Purkauksia seurasi noin miljardi vuotta myöhemmin vuorijonomuodostusten sarja, jolloin mafiset laavakerrostumat joutuivat syvälle maan sisään. Siellä ne altistuivat suuren paineen ja lämpötilan lisäksi hiilidioksidille. Tämän seurauksena ultramafiset magmat muodostivat talkkia sekä vähemmissä määrin muita mineraaleja kuten dolomiittia, magnesiittia sekä kloriittia. Toisin sanoen ne metamorfoituivat vuolukiveksi. 

Tärkeimmät vuolukiviesiintymät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Juuassa sekä Polvijärvellä ja ne ovat osa niin sanottua Nunnanlahden vihreäkivivyöhykettä.