Teatterisilta avattiin marraskuussa 1997, jolloin Turkulaisten pitkä odotus keskustan ja itäisen Aurajokirannan yhdistävästä kevyen liikenteen sillasta toteutui. Valmistumista jouduttiinkin odottamaan pitkään, sillä sillan piirustukset olivat valmiina jo 1986, mutta 1990-luvun alun lama viivästytti rakennusurakkaa lähes kaksikymmentä vuotta. Nimi teatterisilta johtuu siitä, että silta yhdistää joen itärannalla olevan Turun kaupunginteatterin ja länsirannalla sijaitsevan Turun ylioppilasteatterin.
Sillan ulkoasun on suunnitellut arkkitehti Juhani Välkepinta ja rakennesuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Pontek Oy. Sillan keskellä oleva levennys, jonka turkulaiset ristivät heti avajaisissa ”pusulevennykseksi”, on suunniteltu kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Silta ei siis ole vain ylikulkuväylä, vaan myös seisahtumispaikka ja kulttuuritapahtumien näyttämö.
Rakennusvaiheessa nousi esiin ajatus siitä, että sillan pinnalle tulisi saada ympäristötaideteos. Taideteoksen suunnittelijaksi palkattiin taiteilija Jan-Erik Andersson. Hän suunnitteli luonnonkivistä rakentuvan teoksen ”Valpuri Innamaa ja Turun Linnantonttu kohtaavat teatterisillalla”, joka koottiin lähialueen kivilajeista. Kivet valittiin niiden värin ja kulutuksenkestävyyden mukaan.
Sillan kuvitus koostuu Valpuri Innamaan hiuskiehkurasta, joka on tehty Ylämaan vihreästä graniitista (ks. Forumin pallo) sekä Linnantontun punaisesta myssystä ja myssyn tupsusta. Myssy on punaista graniittia ja tähdenmallinen tupsu on Sulkavan moniväristä gneissiä (ks. Aurealian risti). Kuviota ympäröivä kivilaji on ”Kurun harmaata” eli tummansävyistä ”graniittia”. Taideteokseen kuuluu myös kaupunginteatterin puoleisella rannalla oleva valotaulu, jossa on kuvattuna Valpuri Innamaa, Linnantonttu ja Platonin luola, joka yllättäen sijaitsee Turun linnan alla.
Teatterisilta on hyvä esimerkki siitä, miten kivi on osa ihmisen ympäristöä ja kuinka vuosimiljoonien pituinen geologinen historia yhdistyy ihmisen lyhyeen historiaan. Teatterisillan tapauksessa myös kotimaisuus korostuu sillä usein on halvempaa valita ulkolainen tuontikivi kotimaisen tilalle.